Saha (Halikko)th
Saha on kylä Halikossa. Se on yksi niistä kylistä, jotka muodostavat Vaskion kunnanosan. Nimensä kylä on saanut siellä pitkään olleesta sahatoiminnasta. Kylää rajaavat Vaskion Lempilä, Juva ja Kuttila. Halikonjoki muodostaa kylän länsirajan Juvan kanssa ja jokeen virtaava Sahankrotti itä- ja etelärajan Vaskion Lempilän kanssa. Sahan kylään kuuluu myös kaksi enklaavialuetta: Kumio ja Notkola.[1] Salo–Aura -tie kulkee kylän lävitse.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saha on aikanaan erotettu Kuttilan emäkylästä, jonka vuoksi alkujaan Sahaa kutsuttiin Vähä-Kuttilaksi. Halikonjoki oli vielä 1400-luvulla purjehduskelpoinen syvälle sisämaahan, ja Sahan alueella oli Varsinais-Suomen parhaimpia metsiä, minkä vuoksi sahatoiminta oli kannattavaa. 1500-luvulla Saha oli Erik Flemingin omistuksessa ja hän on luultavasti asunut satunnaisesti kylässä. 1600-luvulla sahaustoiminta hiipui vähäiseksi, mutta se alkoi jälleen kasvaa Wiurilan kartanon tullessa Sahan omistajaksi 1700-luvulla. Sahaustoiminta jatkui säännöllisenä 1800-luvun loppuun saakka. Tuona aikana kylän metsäinen itäosa hakattiin täysin ja muutettiin viljelysmaaksi.[1]
Sahan kylässä sijaitsi maatilojen lisäksi Sahan talo, joka lienee ollut eräänlainen seurojentalo, sekä Sahan rukoushuone. Sahan talo sijaitsee edelleen kylässä, mutta rukoushuone purettiin 1900-luvun alussa. Rukoushuoneen paikalle pystytettiin muistomerkki 1957.[1]
1900-luvun alkupuolella sahaustoiminta käynnistettiin jälleen, ja sahan yhteyteen rakennettiin mylly. Virtauksen heikentyessä mylly siirrettiin vuonna 1925 40 metriä nykyiselle paikalleen. Kumiolle rakennettiin 1910 Kumion koulu, joka lakkautettiin oppilaspulan vuoksi 1971. Sahan toiminta lakkasi 1900-luvulla sen kannattamattomuuden vuoksi, ja tyhjillään ollut saharakennus purettiin 1990-luvun loppupuolella.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Halikon kulttuuriympäristö ja arvot, s. 190. Turun maakuntamuseon Sarakum-projekti. Turun maakuntamuseo, 2005.
| |||||||||||||||||